Tämän päivän evankeliumissa (Luuk. 16:19–31) Vapahtaja asettaa eteemme kaksi vastakkaista hahmoa.
Toisella puolella on rikas mies, joka juhlii elämässään ylellisesti, pukeutuu kalleimpiin vaatteisiin ja nauttii kalleimpia ruokia. Hän näyttää kuuluvan niihin, jotka näkevät kovasti vaivaa, jotta ihmiset heitä katsoessaan huomaisivat ennen kaikkea, kuinka rikkaita he ovat—niin rikkaita, että he voivat asemansa osoittamiseksi käyttää valtavia summia esineisiin, joiden ainoa tehtävä on olla hyvin kalliita. Niin rikkaita, ettei muiden tarpeiden ajatteleminen tai myötätunto näytä tarpeelliselta. Niinpä hän jää nimettömäksi: hänen identiteettinsä keskuksena on vain se, että hän oli rikas.
Tuntemattoman rikkaan vierellä elää toinen mies, Lasarus. He jakavat saman maailman ja asuvat jopa samalla kadulla. Hänestä kerrotaan, että hänen oli yritettävä elättää itsensä rikkaan nautiskelijan pöydältä putoavilla leivänpaloilla. Kyse ei ollut leikkaamisesta jääneistä muruista, vaan sen ajan tavan mukaan käsien pyyhkimiseen käytetyistä ja sitten pois heitetyistä leivänpaloista. Nykykielellä hänen oli etsittävä ruokansa roskakorista, koska muuta hänellä ei ollut.
Jeesus tuntee tämän miehen nimeltä.
Ehkä syy siihen, että toinen tunnetaan nimeltä ja toinen jää tuntemattomaksi, ei ole heidän varallisuudessaan vaan heidän suhtautumisessaan elämään, ihmisiin ja Jumalaan. ”Minä en tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät”, Herra Jeesus sanoo tuomiopäivänä väärintekijöille, jotka eivät ole välittäneet kenestäkään muusta kuin itsestään (Matt. 7:23). Kuinka hirvittävää on olla vieras omalle Luojalleen!
Kuinka ihminen voi olla Jumalalle vieras? Vain päättämällä sulkea sydämensä Jumalan rakkaudelta. Muuta mahdollisuutta ei ole, sillä Jumala on todella tehnyt kaikkensa, jotta jokainen hänen luomansa olento voisi tulla hänen rakkaaksi lapsekseen.
”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän”, Herra painottaa evankeliumissa (Joh. 12:25). Se merkitsee, että se, joka tekee oman hyvinvointinsa ja onnensa tavoittelusta olemisensa ja elämänsä päämäärän, jää väistämättä häviölle eikä ole sanan syvimmässä merkityksessä elossa. Mitä elämää sellainen olisi, josta ei ole hyötyä kenellekään muulle kuin eläjälle itselleen? Mutta se, joka antaa itsensä takaisin Luojalleen palvelemaan hänen tahtoaan maailman siunaukseksi, saa elämän ja yltäkylläisyyden (Joh. 10:10).
Tervetuloa kohtaamaan Herra Pärnun Elisabetin kirkkoon tänään klo 10 ja klo 18. Molempien jumalanpalvelusten jälkeen kirkkokahvit on katettu kaikille, niin rikkaille kuin köyhille.
