Jouluajan toisen sunnuntain raamatuntekstit (1. Sam. 3:1–10, Room. 12:1–5 ja Joh. 10:22–30) muistuttavat, että Jumala tahtoo olla yhteydessä kanssamme ja puhuu meille silloinkin, kun taivas joskus näyttää vaikenevan.
Jumala puhui Samuelille aikana, jolloin ympärillä näytti vallitsevan pimeä yö ja ”Herran sana oli siihen aikaan harvinainen” (1. Sam. 3:1). Oli kuin taivas olisi ollut lukossa ja Jumala kaukana. Jumala ei kuitenkaan koskaan ole kaukana kenestäkään, vaan etsii yhteyttä luotuihinsa.
Kaikkein suorimmin ja näkyvimmin Jumala on ottanut meihin yhteyttä Kristuksessa. Hänessä näemme Isän. Kun kuuntelemme hänen ääntään, pysymme hänen laumansa jäseninä turvassa ja hän johdattaa meidät hyville laitumille ja elämän veden lähteille. Silloin emme koskaan joudu hukkaan, sillä kukaan ei voi riistää Herran kädestä niitä, jotka ovat tulleet hänen omikseen (Joh. 10).
Kun olemme kuulleet Herran äänen, oikea vastaus on kuunnella sitä ja antaa ruumiimme eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle mieluisaksi uhriksi (Room. 12:1). Näin palvellessamme Jumalaa kukin koko sydämestämme ja samalla yhdessä olemme Kristuksen ruumis myös 2000-luvun Virossa—ja sellaisina itse hänen puhuttelunsa maailmalle.
Tervetuloa kirkkoon tänään klo 10; messun jälkeen on kirkkokahvit. Palvelemassa ovat pastori Joel Pulk, saarnaava diakoni Hanno Saks, Andres Riivits ja Henn Kaaleb Humal. Urkurina toimii Aaro Tetsmann.
