Elämä seurakunnan jäsenenä

Mitä seurakunnan jäsenyys tarkoittaa?

Kristityksi tullaan kasteessa, ja kristittynä kasvetaan luottaen Jumalaan seurakuntayhteydessä. Rukous, jumalanpalveluksiin osallistuminen ja lähimmäisen palveleminen kuuluvat kristilliseen elämään.

Rippikoulu eli konfirmaatio vahvistaa kastetun täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Lue lisää rippikoulusta.

Seurakunnan jäsenenä sinulla on oikeus

• osallistua ehtoolliselle; kastettu lapsi voi vastaanottaa ehtoollisen vanhemman tai huoltajan vastuulla ja papin kanssa sovittuna, jos häntä on opetettu ymmärtämään ehtoollisen merkitys;
• käydä ripillä;
• saada osakseen kirkollisia toimituksia, kuten vihkimisen, sairaan voitelun, kodin siunaamisen ja hautaan siunaamisen;
• kastattaa lapsesi ja toimia kummina;
• pyytää seurakunnan esirukousta jumalanpalveluksessa tai yksityisesti;
• kutsua pappi luoksesi, jos tarvitset sitä etkä itse pääse kirkkoon;
• pyytää seurakunnalta aineellista apua;
• äänestää ja asettua ehdolle seurakunnan ja koko kirkon hallintoelimiin;
• saada kirkollinen hautaus ja osallisuus iankaikkisen elämän lupauksesta.

Seurakunnan jäsenenä sinut on kutsuttu

• elämään Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena ja Jumalan lapsena;
• osallistumaan sunnuntaimessuihin ja suuriin kirkkopyhiin;
• rukoilemaan seurakunnan, sen jäsenten ja työntekijöiden sekä kaikkien ihmisten puolesta;
• tukemaan lähimmäisiäsi hengellisesti ja tarvittaessa aineellisesti;
• tukemaan lahjoituksella Jumalan valtakunnan työtä voimiesi mukaan. Jotkut antavat kymmenykset eli 10 % tuloistaan, toiset jonkin muun itselleen sopivan summan. (Katso myös: Lahjoita!)

Kuinka osallistua jumalanpalvelukseen?

• Saavu mahdollisuuksien mukaan ajoissa. Myös myöhästyneet ovat tervetulleita; jos sinun täytyy liikkua palveluksen aikana tai lähteä aiemmin, tee se hiljaa ja mahdollisuuksien mukaan seurakuntalaulun aikana, ei rukouksen aikana.
• Sammuta matkapuhelin tai aseta se äänettömälle. Pyydä lupa ennen kuvaamista.
• Pukeudu asiallisesti ja mukavasti. Miehet ottavat kirkossa hatun pois päästään.
• Ota ovelta virsikirja tai laululehtinen. Jumalanpalveluksen järjestys on messulehdessä; palauta virsikirja palveluksen jälkeen.
• Rukousten, ylistyslaulun, evankeliumin lukemisen, uskontunnustuksen, ehtoollisliturgian ja siunauksen aikana tavallisesti seistään. Synnintunnustuksen ja ehtoollisen pyhittämisen aikana voi myös polvistua.
• Ehtoolliselle osallistuvat konfirmoidut kirkon jäsenet ja heidän kanssaan olevat kastetut lapset, joita on opetettu ymmärtämään ehtoollisen olemus. Jos toivot siunausta, tule muiden kanssa alttarille ja aseta oikea kätesi rinnallesi.
• Jos toivot esirukousta tai jonkun muistamista, käänny ennen palvelusta papin tai seurakunnan toimiston puoleen. Varaa pitempää keskustelua varten aika papin kanssa arkipäivänä.
• Konsertissa taputtaminen on sopivaa koko ohjelman päätyttyä; rukouksen, kirkkohymnin ja hartauslaulujen jälkeen ei taputeta.
• Lapset ovat tervetulleita kirkkoon. Vanhempien tehtävä on auttaa heitä oppimaan, miten kirkossa käyttäydytään.

Rukous ja seurakuntayhteys

Rukous, esimerkiksi aamu-, ilta- ja ruokarukous, sekä tapa osallistua jumalanpalveluksiin ovat jokaisen kristityn elämässä tärkeitä. Katso tärkeimmät rukoukset.

Jäsenyys kirkon järjestyksen mukaan

Kirkon jäseneksi tullaan kasteessa: EELK:n jäseniä ovat ne, jotka on otettu kirkon jäseniksi kasteen kautta tai muulla kirkkojärjestyksessä kuvatulla tavalla (perussääntö, põhikiri, § 7). Jokainen jäsen kuuluu samalla yhteen seurakuntaan — siihen, jossa hänet on kastettu, tai siihen, jonka jäseneksi pappi on hänet hakemuksen perusteella ottanut (perussääntö § 8). Jäsenyyden osoittaa merkintä seurakunnan kastekirjassa; jos merkintää ei ole, kastetodistus tai muu kasteen osoittava asiakirja (kirkkojärjestys, kirikuseadustik, § 40).

Alle 15-vuotias lapsi kastetaan vanhempien tai huoltajan luvalla, ja vanhemmat päättävät, mihin seurakuntaan hän kuuluu. 15 vuotta täyttänyt päättää itse, minkä EELK:n seurakunnan jäsen hän on (kirkkojärjestys § 39 ja § 45).

Täysivaltainen jäsenyys alkaa konfirmaatiosta: oikeus osallistua jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin sekä kirkon toimintaan on kastetulla ja konfirmoidulla kirkon jäsenellä. Sama säännös ilmaisee myös velvollisuuden — elää kasteessa ja konfirmaatiossa annettujen lupausten mukaisesti kristittynä, osallistua sanaan ja sakramenttiin sekä täyttää velvollisuutensa seurakuntaa kohtaan, myös tukea sen toimintaa aineellisesti tai vapaaehtoistyöllä (kirkkojärjestys § 43; perussääntö § 7¹).

Täysikokous, äänioikeus ja ehdokkaaksi asettuminen

Seurakunnan hallintoelimet ovat täysikokous (täiskogu), neuvosto ja johtokunta (perussääntö § 49). Täysikokoukseen kuuluvat kaikki konfirmoidut seurakunnan jäsenet, jotka ovat edellisenä tai kuluvana kalenterivuonna käyneet ehtoollisella ja maksaneet jäsenmaksun tai tehneet jäsenlahjoituksen ja joiden oikeuksia ei ole kirkkokurin nojalla rajoitettu (perussääntö § 51).

Seurakunnan neuvoston vaaleissa voi äänestää ja asettua ehdolle vähintään 18-vuotias konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka täyttää samat ehdot (kirkkojärjestys § 203 ja § 208). Neuvosto valitaan neljäksi vuodeksi, ja neuvosto valitsee puolestaan johtokunnan (perussääntö § 54 ja § 57). Nykyiset neuvoston ja hallituksen jäsenet on lueteltu sivulla Yhteystiedot.

Täysikokouksen jäsenluettelo laaditaan viimeistään neljä viikkoa ennen vaaleja, ja jokaisella seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua siihen. Jos seurakunnalla ei ole tietoa ehtoollisella käynnistäsi, luetteloon merkitsemiseen riittää suullinen tai kirjallinen vahvistuksesi. Jos sinua ei ole merkitty luetteloon, voit tehdä oikaisupyynnön seurakunnan johtokunnalle (kirkkojärjestys § 212).

Jäsenmaksu ja jäsenlahjoitus

Kirkon järjestyksen mukaan seurakunnan tukeminen ei ole vapaa valinta vaan jäsenen velvollisuus: jäsen tukee seurakunnan toimintaa aineellisesti tai vapaaehtoistyöllä (perussääntö § 7¹ mom. 2). Seurakunnassamme suositeltu jäsenlahjoitus on vähintään 1 % tuloista; monet antavat kymmenykset (10 %) tai muun sopivaksi katsomansa summan. Sen maksaminen edellisenä tai kuluvana kalenterivuonna on myös täysikokoukseen kuulumisen ja äänioikeuden edellytys. (Ks. Lahjoita!)

Seurakunnan vaihtaminen, eroaminen ja paluu

• Toiseen EELK:n seurakuntaan: tee kirjallinen hakemus sen seurakunnan papille, jonka jäseneksi haluat; pappi ratkaisee asian kuukauden kuluessa siirtotodistuksen saapumisesta (kirkkojärjestys § 46).
• Kirkollinen toimitus toisessa seurakunnassa — konfirmaatio, vihkiminen tai lapsen kaste — voidaan toimittaa siellä siirtotodistuksen saavuttua (kirkkojärjestys § 47).
• Toisesta kirkosta tultaessa: tee kirjallinen hakemus; tarvittaessa sitä edeltää rippikoulu tai EELK:n opin ja kirkkojärjestyksen esittely (kirkkojärjestys § 41).
• EELK:sta eroaminen: jäsen ilmoittaa siitä kirjallisesti seurakunnan papille (perussääntö § 9).
• Paluu: tee hakemus sen seurakunnan papille, jonka jäseneksi haluat; jäsenyys palautuu merkinnällä seurakunnan jäsenrekisteriin (kirkkojärjestys § 42).

Tämä jakso perustuu EELK:n perussääntöön (2023) ja kirkkojärjestykseen (2026), jotka ovat saatavilla vain viroksi. Epäselvissä tapauksissa noiden asiakirjojen sanamuoto ratkaisee, ei tämä tiivistelmä.

↑ Tagasi lehe algusesse